Etusivu
  Jäsenlehti
  tapahtumat ja retket
  Liity jäseneksi
  Yhteystiedot
  Linkit



Kesäretki 2014

Oulun Seudun Metsätilanomistajien kesäretki 2014 suuntautui Hämeeseen ja Varsinais- Suomeen. Täysi lasti Mällisen onnikalla suunnisti ensin 04.07. Kärsämäelle. Kärsämäellä isäntänämme oli Arvometsä Oy ja siellä mti. Juhani Saarikoski. Kylällä nautittujen sämpyläkahvien jälkeen suuntasimme auton keulan kohti metsää. Kävimme tutustumassa kahteen nk. jatkuvan kasvatuksen periaatteella toteutettuun hakkuukohteeseen. Tällä hakkuumenetelmällä haetaan arvokasvua. Uudistamistoimenpiteitä ei tarvitse tehdä, jos homma osataan oikein hoitaa, kuten näissä kohteissa oli tehty. Menetelmä tosin vaatii rehevät kuusi/koivuvaltaiset metsätyypit. Jäävän koivun osuus puustosta pitäisi olla väh. 10 prosentin luokkaa. Menetelmä kyllä sopii reheväpohjaisille männiköillekin.

Metsäreissun jälkeen suunta oli kohti ”bisnesmaailmaa”. Tuurin kyläkauppa oli määränpäänä. Iso on kauppa kyläkaupaksi ja tavaraa tarjolla laidasta laitaan. Ruokailu ja ostosten tekoa muutama tunti. Autolle palatessa näytti kylläkin siltä, että taisi olla useammalle retkeläiselle vain tutustumista tähän ”hilipetöörin” maailmaan. Jotain ostettavaa kuitenkin tarttui useammalla mukaan.

Oma bisneksemme arpojen myynti oli pelannut matkan ajan erittäin hyvin, joten Tuurista lähdettyämme saatoimme pitää ensimmäiset arpajaiset. Päävoittona oli aikaisempien retkien tapaa ”örsy” moottorisaha. Sahan voitti jälleen nainen, kuten jokaisella aikaisemmallakin kerralla. Meidän joukossa alkaa olla jo melkoinen naismetsurijoukko. Me miespuoliset saamme kohta heittäytyä aivan ”ukkoherroiksi”. Sahan voitti retkemme eteen ja onnistumiseksi jälleen paljon töitä tehnyt sihteerimme Raili Raittinen. Onnittelut vielä jälkikäteenkin Railille, palkinto meni todella hyvään osoitteeseen.

Iltasella Nokialle saapuessamme totesimme arpajaiskassan tuottaneen sen verran mukavasti, että piti käydä eräästä kaupasta ostamassa uusi palkinto. Ja yrittäjiä tämänkin palkinnon voittajiksi oli paljon (palkinnon arvo moninkertaistui). Tämä palkinto meni Yrjö Heiskarille.

Nokian kylpylässä vietetyn, osittain vaiherikkaankin, illan ja yön jälkeen linja-auton keula lähti kohti Oripäätä ja OKRA-maaseutunäyttelyä. Siellä sitä vasta oli ”hilipetööriä”. Mutta oli siellä kunnon kampettakin ja ohjelmaa. Ohjelmanumerona oli mm. klapihakkuun karsintakilpailu SM-kilpailuihin. Meidän joukossa ei tainnut olla osanottajia.

Oripäästä matka jatkui Poriin, jossa majoittumisen jälkeen kesäteatteriin. Esitys oli italialaistyyppinen farssi , ”Näillä palkoilla ei makseta”, joka kertoi jatkuvista hintojen noususta ja jonka johdosta kylän naiset päättivät tyhjentää marketit omilla hinnoillaan. Aika mukava, varsinkin kun pääosissa olivat loistavat näyttelijät, mm. Satu Silvo ja Jukka-Pekka Palo. Teatterin jälkeen oli tilattu ruokailu valmiiksi, oletettiin että kaikki on valmista, kun menimme hotellin yhteydessä olevaan ruokaravintolaan. Harvoin valmiiksi tilattua ruokailua pitää niin kauan odottaa. Meni yli kaksi tuntia että oltiin laskun kuittaamisvaiheessa.

Sunnuntaiaamu valkeni kirkkaana ja lämpöisenä. Läksimme rantateitä pitkin ajelemaan kotia kohti. Närpiössä pysähdyimme tomaattitilalle. Närpiö tuottaa 90 % kotimaan tomaateista. Työvoima on pääsääntöisesti ulkomaalaista. Tilan isäntä kertoi Närpiössä puhuttavan kolmeakymmentä kieltä. Tilalla saimme varsin seikkaperäisen tietopaketin tomaatin viljelystä, sekä tietenkin oli mahdollisuus ostaa kotiin tuliaistomaatit.

Pietarsaaren seutuvilla pysähdyimme päiväkahville Tyynelän Tonttulaan. Tonttula on vanha maalaiskartanomiljöö, jonka nykyinen omistaja valmistaa erilaisia jouluaiheisia tonttuja. Lisäksi tilan monen vanhat aitat on museoitu erilaisilla vanhoilla työperinneteemoilla. Oli vanhan ajan leipomo, suutarin verstas, kalastajan kalamökki jne. Varsin mielenkiintoinen paikka, kannattaa käydä ajan kanssa. Meillä tutustuminen jäi hieman pintapuoliseksi, sillä päivä oli pitkällä. Nälkä ”röyhelsi” rinnassa ja ruoka odotti Kokkolassa merenrantamaisemissa.

Viimeinen etappi kohti Oulua alkoi. Tosin vielä Pattijoen kohdalla alkoi kahvihammasta pakottamaan, sekin kolotus tuli hoidettua ja sunnuntai-ilta oli jo melko pitkällä kunnes viimeiset matkalaiset pääsivät köllähtämään omiin petiinsä. Retki oli varsi antoisa, täytyy todeta että retkeläiset sen tekevät, jos ohjelma ei olekaan kaikilta osin täydellinen. Suuret kiitokset kaikille mukana olleille.

Timo Pietilä


Vain pari-kolme paikkaa jäi täyttymättä linja-autosta kun matkaan läksimme. Täyttämättömät penkit johtuivat viime hetken sairaustapausperuutuksista.




Aika iso tomaattimökki, 3 ha. Ja viimeisen päälle steriili. Eikä multaa missään, oliko juuristossa karhuntaljaa vai vuorivillaa. Lannoitettu nesteytys toimi kasvualustana.




Tyynelän Tonttulan pihapiirissä maistuivat päiväkahvit.




Viimein saatiin metsuri apureineen ryhmäkuvaan Kokkolassa.