OULUN SEUDUN METSÄTILANOMISTAJAT RY (OSMO)

hallitus

puolesta Saija Kronqvist, hallituksen jäsen

METSÄKESKUS

Valmistelija elinkeinopäällikkö Eeva-Liisa Repo

LAUSUNTO POHJOIS-POHJANMAAN ALUEELLISESTA METSÄOHJELMASTA 30.8.2020

(osoitteessa https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/amo-2021-2025-pohjois-pohjanmaa-luonnos.pdf)

Metsäkeskus on pyytänyt eri toimijoilta, myös Oulun seudun metsätilanomistajat ry:ltä, lausuntoa luonnoksesta Pohjois-Pohjanmaan alueelliseksi metsäohjelmaksi vuosille 2021 - 2025.

Osmon hallitus on käsitellyt asiaa ja päättänyt esittää lausunnossaan, että tiestön kuntoon pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Teiden, varsinkin metsäautoteiden heikko kunto hankaloittaa varsinkin yksityismetsätalouden harjoittamista ja muuta luonnossa liikkumista (hallituksen kokous 11.8.2020).

1. Tiekuntien päätöksenteko ohenemassa

Yksityiselle metsänomistajalle lankeaa tienpitovelvollisuus, jotta taataan kulkuyhteys niille kiinteistöille, jotka eivät sijaitse maantie- tai katuverkolla. Tiestön ylläpitäminen vaikeutuu etämetsänomistajien keskuudessa, kun esimerkiksi sukupolvenvaihdosten myötä paikkakuntaan sitoutuneet kontaktit ohenevat. Sama ilmiö on tunnistettavissa kaupunkimetsänomistajien keskuudessa. Kun tienparannus tulee ajankohtaiseksi, kustannukset jaetaan tieosakkaiden kesken tieyksikköjen perusteella, mutta tieyksikköjen vahvistaminen tieosakkaiden kesken tieyksikkölaskelmassa on melko kallista.

Metsien kaikinpuolinen hyödyntäminen on riippuvainen tieverkon kunnosta. Päätieverkon korjaus- ja kunnossapitotarpeet ovat merkittäviä. Metsätieverkon rakentamisen jälkeen tiekuntien aktiivisuus teiden hoitoon on hiipunut ja tiestön perusparannusvelkaa on runsaasti. Alueellinen metsäohjelma (AMO s. 6).

Tiekuntien metsänomistajien tavoittaminen voi olla haastavaa. Yksityistielaki edellyttää yksityistierekisteriä, johon merkitään toimitsijamiehen tai hoitokunnan puheenjohtajan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot sekä näitä tietoja koskevat muutokset (89§). Tiekuntien hallinnollinen toimintatapa tukee päätöksentekoa, mutta osallistuminen päätöksentekoon voi jäädä yksittäisten henkilöiden harteille, samoin kun sisäinen viestintä. Pöytäkirjojen nähtävilläolo voidaan muodollisesti hoitaa, mutta esimerkiksi tien varressa oleva ilmoitustaulu ei välttämättä tavoita etä- tai kaupunkilaismetsänomistajia. Tiekunnan metsänomistajien yhteystietoja on vaikea kerätä ja ne muuttuvat. Osa omistajista ei käytä digitaalisia viestintäpalveluita ja viestinnän kaksisuuntaisuus kärsii.

Metsä- ja luontotieto paikkatietona kattaa koko maakunnan ja lähes kaikki metsänomistajaryhmien metsät. s. 7.

Digitaalisten tietojärjestelmien kehittäminen on vienyt vuosia, ja järjestelmä on saatu luotua. Miten liittää tähän tietoon myös tiehallinnointi ja tiestöä koskeva viestintä? Jo nyt yksityisteistä pidetään yksityistierekisteriä (89§), jossa kohdassa kolme edistää tietojärjestelmien kehittämistä.

2. Maakunnan kuntien avustuskäytännöt

Kuntaliiton yleiskirjeen (KYK) 10/2018 mukaan

Yksityistielaki uudistuu- kuntien tielautakunnan tehtävät lakkasivat vuoden 2019 lopussa. Kuntien tielautakuntien tehtävät siirretään yksityistietoimituksissa pääasiassa Maanmittauslaitoksen hoidettavaksi (KYK 10/2018).

Tämä voi vaikuttaa yksityisteiden saamiin avustuksiin, kun kunnat voivat halutessaan edelleen avustaa yksityisteitä yksityistielain (YTL) 84§:n nojalla edellyttäen, että tiekunta on perustettu ja vaaditut hallinnolliset tiedot( YTL 50 §) ovat ajantasalla. Maakunnan näkökulmasta olisi tärkeää edistää kuntien ja tiekuntien välistä strategista vuoropuhelua avustusmenettelyistä ja tienhoidosta.

Metsänomistajat voivat tahollaan hakea tieparannusavustuksia. Alueellisen strategisen kehittämisen tueksi tarvitaan myös kuntien taloudellista tukea. Voimassa olevan lain mukaan avustusten myöntäminen on kunnan vapaasti päätettävissä, eikä laissa ole säädetty avustuksen kohteista, myöntämisen perusteista, ehdoista tai valvonnasta vaan ne ovat jääneet kunnan päätöksen varaan (KYK 10/2018). Tämä ohentaa metsänomistajien tasavertaisuutta maakunnan sisällä.

Kunnan avustuksille on uudessa yksityistielaissa siis asetettu voimassa olevasta laista poiketen kaksi avustuskriteeriä, jotka kunnan tulee ottaa jatkossa huomioon avustuspäätöksiä tehdessään. Avustuskriteereillä varmistettaisiin muun muassa tiekuntien hallinnollisen tiedon ajantasaisuus yksityistierekisterissä sekä kannustamaan järjestäytyneisyyteen, jonka katsotaan olevan tärkeä elementti yksityisteihinliittyvässä tehokkaassa ja ammattimaisessa tienpidossa (KYK 10/2018).

Edellämainitut kriteerit ovat relevantteja, mutta maakunnan sisällä voitaisiin pohtia laajemmin, mitä toimia tiestön kunnon ylläpitämiseksi voitaisiin ottaa ja millaisilla foorumeilla asiaa käsitellä.

Pohjois-Pohjanmaan metsästrategia ei ota kantaa siihen, miten tieosakkaiden ja tiekuntien mahdollisia ristiriitoja maakunnassa käsiteltäisiin. Strategiassa huomioidaan jännitteet jotka syntyvät jokamiehenoikeuksien, yritystoiminnan, matkailun, porotalouden, luonnontuotealan rajapinnoilla. Kuntaliiton 10/2018 tiedote viittaa:

Varsinaista neuvottelu- tai sovitteluelimestä, joka käsittelisi tieosakkaiden ja tiekuntien ristiriitoja, ei laissa ole säädetty. Viranomaiset antavat hallintolain mukaista neuvontaa toimialoillaan. Tavoitteena lainsäätäjällä on, että jatkossa maakunnat ottaisivat neuvonta-ja sovittelupalvelut hoitaakseen, koska maakuntatasolla voidaan taata parempi ammattitaito. Mahdollisuus hakea oikaisua tiekuntien päätöksistä tiekunnalta itseltään (64 §) toivotaan ehkäisevän käräjäoikeuksiin saatettavien moiteasioiden määrää (KYK 10/2018).

Maakunta voisi neuvonta- ja sovittelupalvelua tarjoamalla edistää aktiivista päätöksentekoa ja auttaa tiekuntia pysymään toiminta- ja päätöksentekokykyisinä, jolloin tieverkoston ylläpitäminen olisi aktiivista ja edistäisi strategisen puuhankintaliikenteen toimivuutta koko maakunnan alueella. Palveluiden kehittämisessä voitaisiin esimerkiksi luoda palvelumuotoiluhanke maakunnan tiestön parantamiseen. Työtehoseuralla on teemaan liittyvää aineistoa jo olemassa: https://www.tts.fi/files/2636/Asiakaslahtoisyys_metsapalveluiden_kehittamisessa_aukeamittain.pdf

Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 kattaa maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja tavoitteet sekä toimenpiteet. Yksityistieverkon, mukaan lukien metsätieverkon toimenpiteet eivät sisälly suunnitelmaan. Suunnitelman toimenpiteiden täsmentämistä ja seurantaa varten on perustettu liikennejärjestelmäryhmä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikkennevastuualue järjestää metsäalan toimijoille vuosittain metsäsektoritilaisuuden, jossa toimijoilla on mahdollista saada tietoa ja esittää näkemyksiään maakunnan tieverkon ylläpitoon ja kuntoon liittyvistä asioista. s. 17.

Tämä tilaisuus voisi olla hyvä paikka käydä dialogia eri toimijoiden kesken. Eri toimijoiden tavoittaminen on viestinnällisesti tärkeää.

Maakunnallisen yksityistyöverkoston kehittämistoimenpiteinä siis voidaan nähdä:

1) Tiekuntien aktiivisen päätöksenteon tukeminen. Keinoina mm. digitaalisen tietojärjestelmien hyödyntäminen, ELY-keskuksen metsäsektoritilaisuuden kaltaisten keskustelutilanteiden vahvistaminen, riittävä neuvonta ja sovittelupalvelut maakuntaan (kohta 2). Maakunnan alueohjelmaan liittyvä viestintä ja verkostoitumistilaisuudet.

2) Riittävä neuvonta- ja sovittelupalvelut maakuntaan, joilla edistetään aktiivista päätöksentekoa ja autetaan tiekuntia pysymään toiminta- ja päätöksentekokykyisinä. Tavoitteena on tieverkoston aktiivinen ylläpitäminen ja strategisen puuhankintaliikenteen toimivuuden edistäminen koko maakunnan alueella. Tiestön aluekehittämisessä voisi metsänomistajia kutsua mukaan prosessiin mm. palvelumuotoilun keinoin. Palvelumuotoiluosaamista löytyy alueen oppilaitoksista, joiden kanssa hanke voitaisiin toteuttaa. https://www.tts.fi/files/2636/Asiakaslahtoisyys_metsapalveluiden_kehittamisessa_aukeamittain.pdf

3) Käynnistetään maakunnan kuntien osalta keskustelu tieparannusavustuksista.

4) Toteutetaan alueellisen metsäohjelman toimenpiteet:

a) uuteen metsätalouden kannustejärjestelmään: riittävä tuen määrä metsäteille ja kevyille piennarteille, tuki perusparannushankkeiden kokoamiseen ja tukirahoituksen kohdentamiseen tiekunnille. b) Toteutetaan maakunnassa metsätaloudelle tärkeiden yksityisteiden ja siltojen kunnon yleisselvitys ja kunnostustarpeiden priorisointi avointa dataa hyödyntäen c. Koulutetaan metsätieosaajia teiden kunnossapitoon, rakentamiseen ja tieisännöintiin d. Tieosakkaita koulutetaan ja aktivoidaan teiden hoitoon ja parantamiseen toimijoiden yhteistyönä e. Tienhoito.fi -palvelua kehitetään ja hyödynnetään kuntotiedon keruussa sekä tiekuntien ja yritysten kohtaamisessa 2. Tieverkostoa kehitetään metsien saavutettavuuden kannalta a. Selvitetään alemman tieverkon käyttöpaineita metsätalouden ulkopuolisten käyttäjien osalta, esimerkiksi - Virkistyskäytön ja jokamiehenoikeuksien hyödyntämisen kannalta (AMO s. 17)