OULUN SEUDUN METSÄTILANOMISTAJAT RY (OSMO)
hallitus
puolesta Saija Kronqvist, hallituksen jäsen
METSÄKESKUS
Valmistelija elinkeinopäällikkö Eeva-Liisa Repo
LAUSUNTO POHJOIS-POHJANMAAN ALUEELLISESTA METSÄOHJELMASTA 30.8.2020
(osoitteessa https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/amo-2021-2025-pohjois-pohjanmaa-luonnos.pdf)
Metsäkeskus on pyytänyt eri toimijoilta, myös Oulun seudun metsätilanomistajat ry:ltä, lausuntoa
luonnoksesta Pohjois-Pohjanmaan alueelliseksi metsäohjelmaksi vuosille 2021 - 2025.
Osmon hallitus on käsitellyt asiaa ja päättänyt esittää lausunnossaan, että tiestön kuntoon pitäisi
kiinnittää entistä enemmän huomiota. Teiden, varsinkin metsäautoteiden heikko kunto
hankaloittaa varsinkin yksityismetsätalouden harjoittamista ja muuta luonnossa liikkumista
(hallituksen kokous 11.8.2020).
1. Tiekuntien päätöksenteko ohenemassa
Yksityiselle metsänomistajalle lankeaa tienpitovelvollisuus, jotta taataan kulkuyhteys niille
kiinteistöille, jotka eivät sijaitse maantie- tai katuverkolla. Tiestön ylläpitäminen vaikeutuu
etämetsänomistajien keskuudessa, kun esimerkiksi sukupolvenvaihdosten myötä paikkakuntaan
sitoutuneet kontaktit ohenevat. Sama ilmiö on tunnistettavissa kaupunkimetsänomistajien
keskuudessa. Kun tienparannus tulee ajankohtaiseksi, kustannukset jaetaan tieosakkaiden kesken
tieyksikköjen perusteella, mutta tieyksikköjen vahvistaminen tieosakkaiden kesken
tieyksikkölaskelmassa on melko kallista.
Metsien kaikinpuolinen hyödyntäminen on riippuvainen tieverkon kunnosta. Päätieverkon korjaus-
ja kunnossapitotarpeet ovat merkittäviä. Metsätieverkon rakentamisen jälkeen tiekuntien
aktiivisuus teiden hoitoon on hiipunut ja tiestön perusparannusvelkaa on runsaasti. Alueellinen
metsäohjelma (AMO s. 6).
Tiekuntien metsänomistajien tavoittaminen voi olla haastavaa. Yksityistielaki edellyttää
yksityistierekisteriä, johon merkitään toimitsijamiehen tai hoitokunnan puheenjohtajan nimi,
henkilötunnus ja yhteystiedot sekä näitä tietoja koskevat muutokset (89§). Tiekuntien
hallinnollinen toimintatapa tukee päätöksentekoa, mutta osallistuminen päätöksentekoon voi
jäädä yksittäisten henkilöiden harteille, samoin kun sisäinen viestintä. Pöytäkirjojen nähtävilläolo
voidaan muodollisesti hoitaa, mutta esimerkiksi tien varressa oleva ilmoitustaulu ei välttämättä
tavoita etä- tai kaupunkilaismetsänomistajia. Tiekunnan metsänomistajien yhteystietoja on vaikea
kerätä ja ne muuttuvat. Osa omistajista ei käytä digitaalisia viestintäpalveluita ja viestinnän
kaksisuuntaisuus kärsii.
Metsä- ja luontotieto paikkatietona kattaa koko maakunnan ja lähes kaikki
metsänomistajaryhmien metsät. s. 7.
Digitaalisten tietojärjestelmien kehittäminen on vienyt vuosia, ja järjestelmä on saatu luotua.
Miten liittää tähän tietoon myös tiehallinnointi ja tiestöä koskeva viestintä? Jo nyt yksityisteistä
pidetään yksityistierekisteriä (89§), jossa kohdassa kolme edistää tietojärjestelmien kehittämistä.
2. Maakunnan kuntien avustuskäytännöt
Kuntaliiton yleiskirjeen (KYK) 10/2018 mukaan
Yksityistielaki uudistuu- kuntien tielautakunnan tehtävät lakkasivat vuoden 2019 lopussa. Kuntien
tielautakuntien tehtävät siirretään yksityistietoimituksissa pääasiassa Maanmittauslaitoksen
hoidettavaksi (KYK 10/2018).
Tämä voi vaikuttaa yksityisteiden saamiin avustuksiin, kun kunnat voivat halutessaan edelleen
avustaa yksityisteitä yksityistielain (YTL) 84§:n nojalla edellyttäen, että tiekunta on perustettu ja
vaaditut hallinnolliset tiedot( YTL 50 §) ovat ajantasalla. Maakunnan näkökulmasta olisi tärkeää
edistää kuntien ja tiekuntien välistä strategista vuoropuhelua avustusmenettelyistä ja
tienhoidosta.
Metsänomistajat voivat tahollaan hakea tieparannusavustuksia. Alueellisen strategisen
kehittämisen tueksi tarvitaan myös kuntien taloudellista tukea.
Voimassa olevan lain mukaan avustusten myöntäminen on kunnan vapaasti päätettävissä, eikä
laissa ole säädetty avustuksen kohteista, myöntämisen perusteista, ehdoista tai valvonnasta vaan
ne ovat jääneet kunnan päätöksen varaan (KYK 10/2018). Tämä ohentaa metsänomistajien
tasavertaisuutta maakunnan sisällä.
Kunnan avustuksille on uudessa yksityistielaissa siis asetettu voimassa olevasta laista poiketen
kaksi avustuskriteeriä, jotka kunnan tulee ottaa jatkossa huomioon avustuspäätöksiä tehdessään.
Avustuskriteereillä varmistettaisiin muun muassa tiekuntien hallinnollisen tiedon ajantasaisuus
yksityistierekisterissä sekä kannustamaan järjestäytyneisyyteen, jonka katsotaan olevan tärkeä
elementti yksityisteihinliittyvässä tehokkaassa ja ammattimaisessa tienpidossa (KYK 10/2018).
Edellämainitut kriteerit ovat relevantteja, mutta maakunnan sisällä voitaisiin pohtia laajemmin,
mitä toimia tiestön kunnon ylläpitämiseksi voitaisiin ottaa ja millaisilla foorumeilla asiaa käsitellä.
Pohjois-Pohjanmaan metsästrategia ei ota kantaa siihen, miten tieosakkaiden ja tiekuntien
mahdollisia ristiriitoja maakunnassa käsiteltäisiin. Strategiassa huomioidaan jännitteet jotka
syntyvät jokamiehenoikeuksien, yritystoiminnan, matkailun, porotalouden, luonnontuotealan
rajapinnoilla. Kuntaliiton 10/2018 tiedote viittaa:
Varsinaista neuvottelu- tai sovitteluelimestä, joka käsittelisi tieosakkaiden ja tiekuntien ristiriitoja,
ei laissa ole säädetty. Viranomaiset antavat hallintolain mukaista neuvontaa toimialoillaan.
Tavoitteena lainsäätäjällä on, että jatkossa maakunnat ottaisivat neuvonta-ja sovittelupalvelut
hoitaakseen, koska maakuntatasolla voidaan taata parempi ammattitaito. Mahdollisuus hakea
oikaisua tiekuntien päätöksistä tiekunnalta itseltään (64 §) toivotaan ehkäisevän käräjäoikeuksiin
saatettavien moiteasioiden määrää (KYK 10/2018).
Maakunta voisi neuvonta- ja sovittelupalvelua tarjoamalla edistää aktiivista päätöksentekoa ja
auttaa tiekuntia pysymään toiminta- ja päätöksentekokykyisinä, jolloin tieverkoston ylläpitäminen
olisi aktiivista ja edistäisi strategisen puuhankintaliikenteen toimivuutta koko maakunnan alueella.
Palveluiden kehittämisessä voitaisiin esimerkiksi luoda palvelumuotoiluhanke maakunnan tiestön
parantamiseen. Työtehoseuralla on teemaan liittyvää aineistoa jo olemassa:
https://www.tts.fi/files/2636/Asiakaslahtoisyys_metsapalveluiden_kehittamisessa_aukeamittain.pdf
Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 kattaa maakunnan liikennejärjestelmän
kehittämistarpeet ja tavoitteet sekä toimenpiteet. Yksityistieverkon, mukaan lukien
metsätieverkon toimenpiteet eivät sisälly suunnitelmaan. Suunnitelman toimenpiteiden
täsmentämistä ja seurantaa varten on perustettu liikennejärjestelmäryhmä. Pohjois-Pohjanmaan
ELY-keskuksen liikkennevastuualue järjestää metsäalan toimijoille vuosittain
metsäsektoritilaisuuden, jossa toimijoilla on mahdollista saada tietoa ja esittää näkemyksiään
maakunnan tieverkon ylläpitoon ja kuntoon liittyvistä asioista. s. 17.
Tämä tilaisuus voisi olla hyvä paikka käydä dialogia eri toimijoiden kesken. Eri toimijoiden
tavoittaminen on viestinnällisesti tärkeää.
Maakunnallisen yksityistyöverkoston kehittämistoimenpiteinä siis voidaan nähdä:
1) Tiekuntien aktiivisen päätöksenteon tukeminen. Keinoina mm. digitaalisen
tietojärjestelmien hyödyntäminen, ELY-keskuksen metsäsektoritilaisuuden kaltaisten
keskustelutilanteiden vahvistaminen, riittävä neuvonta ja sovittelupalvelut maakuntaan
(kohta 2). Maakunnan alueohjelmaan liittyvä viestintä ja verkostoitumistilaisuudet.
2) Riittävä neuvonta- ja sovittelupalvelut maakuntaan, joilla edistetään aktiivista
päätöksentekoa ja autetaan tiekuntia pysymään toiminta- ja päätöksentekokykyisinä.
Tavoitteena on tieverkoston aktiivinen ylläpitäminen ja strategisen puuhankintaliikenteen
toimivuuden edistäminen koko maakunnan alueella. Tiestön aluekehittämisessä voisi
metsänomistajia kutsua mukaan prosessiin mm. palvelumuotoilun keinoin.
Palvelumuotoiluosaamista löytyy alueen oppilaitoksista, joiden kanssa hanke voitaisiin
toteuttaa.
https://www.tts.fi/files/2636/Asiakaslahtoisyys_metsapalveluiden_kehittamisessa_aukeamittain.pdf
3) Käynnistetään maakunnan kuntien osalta keskustelu tieparannusavustuksista.
4) Toteutetaan alueellisen metsäohjelman toimenpiteet:
a) uuteen metsätalouden kannustejärjestelmään: riittävä tuen määrä metsäteille ja kevyille
piennarteille, tuki perusparannushankkeiden kokoamiseen ja tukirahoituksen
kohdentamiseen tiekunnille. b) Toteutetaan maakunnassa metsätaloudelle tärkeiden
yksityisteiden ja siltojen kunnon yleisselvitys ja kunnostustarpeiden priorisointi avointa
dataa hyödyntäen c. Koulutetaan metsätieosaajia teiden kunnossapitoon, rakentamiseen ja
tieisännöintiin d. Tieosakkaita koulutetaan ja aktivoidaan teiden hoitoon ja parantamiseen
toimijoiden yhteistyönä e. Tienhoito.fi -palvelua kehitetään ja hyödynnetään kuntotiedon
keruussa sekä tiekuntien ja yritysten kohtaamisessa 2. Tieverkostoa kehitetään metsien
saavutettavuuden kannalta a. Selvitetään alemman tieverkon käyttöpaineita
metsätalouden ulkopuolisten käyttäjien osalta, esimerkiksi - Virkistyskäytön ja
jokamiehenoikeuksien hyödyntämisen kannalta (AMO s. 17)