Etusivu
  Jäsenlehti
  tapahtumat ja retket
  Liity jäseneksi
  Yhteystiedot
  Linkit



Sinustako pallonpelastaja -kilpailu




Piikkinä virkamiesten lihassa

Arto Hongisto ei jää vain ihmettelemään huomaamiaan epäkohtia. Hän kirjoittaa niistä päätöksiä tekeville päättäjille ja virkamiehille. Hän muistuttaa, että pohjoisen metsistä on pidettävä huoli, jotta hiilinielut säilyvät jatkossakin.

PALLONPELASTAJA

Sauli Pahkasalo

Liminka

Hongiston Arto kaataa nokisesta pannusta kahvia kuksan pohjalle. Mustaa on, kuten kuuluukin. Ketunmaan koulun lähellä olevassa kodassa hän harjoittelee heinäkuun puolivälissä vietettävää syntymäpäiväjuhlaansa varten. Silloinkin tarjolla on nokipannukahvia, mutta myös nousulohesta tehtyä keittoa. - Joutsensillan K-kauppiaan kahvipisteestä sain kahvimukeihin puutikut hämmentimiksi, jottei muovilusikoita tarvitsisi käyttää, Hongisto kiittelee. Hän ilmoittautui Rantalakeuden ja Oulun Seudun Sähkön Pallonpelastaja -kisaan muun muassa siksi, että moni asia on jo perheen arjessa ekologisemmassa asennossa. -Lapsuudenkodissa jo opetettiin, että turhaan ei valoja pidetä päällä eikä vettä valuteta hanasta, hän huomauttaa.

Liminkalaislähtöinen, nykyisin Oulun Heikkilänkankaalla asuva Arto Hongisto toimi pitkään Ketunmaassa sijaitsevalla kotitilallaan maanviljelijänä. Sukupolvenvaihdoksen hän teki vanhemmiltaan vuonna 1989. Viisi vuotta sitten tila siirtyi seuraavalle polvelle. -Annoin toiselle tyttärelle metsät ja toiselle pellot. Sitten huomasin, etten pääse enää Oulun Seudun Metsätilanomistajien (Osmon) metsäretkille, joten hankin metsäpalstan. Vuoden verran Hongisto on toiminut Oulun seudun metsätilanomistajien puheenjohtajana. Leipätyökseen hän tarjoaa analysointi- ja tarkastuspalveluja. Iso asiakas on esimerkiksi Ruokavirasto, jonka nimiin hän suorittaa muun muassa viljan- ja perunansiemenien tarkastuksia ja sertifiointia. Kun puhe kääntyy metsiin, riittää hänellä painokasta sanottavaa. Arto Hongisto muistuttaa: Pohjois-Suomesa on voimakkaasa kasvussa olevat nuoret metsät, joita on hoidettava, jotta hiilinielut ovat 20 vuoden kuluttuakin kunnossa. -Keskustelu on vähän ryöstäytynyt käsistä ja sivuraiteelle. Jotkut ovat sitä mieltä, että metsät pitäisi jättää hakkaamatta ja hoitamatta, jottei liikennepuolella tarvitsisi tehdä isoja muutoksia. Sehän on ihan absurdi ajatus! Liikenne käyttää fossiilisia polttoaineita, mutta metsät ovat normaalissa hiilikierrossa. Jos metsät jätetetään hoitamatta, tuhoamme hiilinielua ja samalla oman metsätaloutemme. Hongisto laskeskelee, että vuoden 2008 lamassa suomalaista metsäteollisuutta katosi neljän miljoonan kuution verran. Nyt kun teollisuutta saataisiin takaisin, osa poliitikoista toppuuttelee. Sitä mies ei käsitä. -Etelä-Suomen valtaväestö ei ymmärrä pohjoisen erityispiirteitä eikä välttämättä oman seudun päättäjätkään , hän tiivistää. Osmossa on otettu teemaksi metsän kasvun tehostaminen. -Se kulkee käsikädessä tehokkaan hiilinielun kanssa. Kuukausi sitten metsänhoitoyhdistys järjesti meille lannoitusretken. Kesäretkellämme meille luennoitiin jalostetulla siemenellä tavallista tiheämmäksi viljellystä metsiköstä. Näistä taimista valitaan parhaat kasvamaan. Jalostus ja kasvu kehittyvät tuplateholla.

Pelkkään omaan ajatteluun innokas metsänomistaja ei ole tyytynyt. Hän kirjoittaa aktiivisesti lehtien mielipidepalstoille sekä lähestyy kirjeillään virkamiehiä ja päättäjiä. Vastikään Hongisto kirjelmöi Trafille etanolikäyttöisistä autoista. Hän muutti oman, 2000- luvun alussa valmistetun autonsa etanolille reipas viikko sitten. -Toinen autoni on valmistettu vuonna 2008. Trafin säädösten mukaan vain vuonna 2006 valmistettu tai sitä vanhempi auto voidaan muuttaa etanolikäyttöiseksi. Miksi? Otin yhteyttä myös Hiiletön liikenne -mietinnön sihteereihin ja heidän mukaansa asian määrittelevät EU- normit. Mutta jos halua on, niin varmasti jotain voisi tehdä. Arto Hongisto laskee muutoksen maksaneen nelisensataa euroa. -Tankilla on mukava käydä. Etanoli maksaa suunnilleen euron litra, mutta tärkeintä on saada auto nollapäästöiseksi. Elokuussa hän saa työauton. Kaupunkimaasturi toimii biokaasulla. -Autoveroa en kritisoi, mutta käyttövoimavero pitäisi miettiä uusiksi

Hongisto on agrologin koulutuksen saaneena entisenä maanviljelijänä miettinyt paljon kotimaisen ruokatuotannon mahdollisuuksia. Hän näkee esimerkiksi hiilettömäksi muuttuvan maitotalouden olevan biokaasulaitoksiniin ekoteko. Se on osa ratkaisu myös liikenteelle. - Punainen lihan puolestaan syntyy maitotilojen sivutuotteena. On ekologista, kun nurmi muuttuu lihaksi ja maidoksi. Menetämme myös monimuotoisuuden, jos täältä ajetaan alas maito- ja lihatuotanto. Kasviksia kannattaa käyttää, mutta emme voi mennä nollalihankäyttäjiksi. Eikä siinä ole järkeä, että lihaa raahataan tänne Etelä-Amerikasta, missä sademetsää laitetaan hehtaari matalaksi yhden naudan takia. Ilmastonmuutoskeskustelua Arto Hongisto pitää tärkeänä, mutta toivoo, ettei asioita tarkasteltaisi mustavalkoisesti. -Yhteiskunnassa yritetään etsiä helppoja ratkaisuja, kuten lopettamalla lihansyönti. Itse olen aina syönyt monipuolisesti.

Rantalakeus 3.7.2019.