Etusivu
  Jäsenlehti
  tapahtumat ja retket
  Liity jäseneksi
  Yhteystiedot
  Linkit



Kesäretki 2017

Starttasimme Limingasta 22.9 seitsemältä 39 jäsenen voimin kohti Pudasjärveä Pekka Mällisen bussilla ,kuskina Tuomo Junttila. Matkanjohtajana toimi Timo Pietilä juttuineen ja kilpailuineen. Kilpailuja järjesti myös Tapani Miettinen, joka oli jälleen hankkinut muhkeat määrät arpajaispalkintoja.

Koillisportissa nautitun aamupalan jälkeen ajoimme ensimmäiselle retkikohteellemme Kontiotuotteelle isäntänä tj. Jalo Poijula. Yrityksen juuret ulottuvat vuonna 1972 Timo Tiirolan ostamaan sahaan. Kontiotuote on maailman suurin hirsitalovalmistaja käyttäen puuta 150 000 kiintoa vuodessa, joten puurekkoja käy päivittäin pihassa 14. Kaukaisimmat vientikohteet ovat maanjäristyksistä tunnetussa Japanissa. Yritys kuuluu nykyään Pyhännän Rakennustuotteeseen.

Sitten suuntasimme maailman suurimmalle 9 800 neliön hirsikoululle ,isäntänä Aro Rissa. Kohde on erittäin suosittu; tähän mennessä yli 5 000 vierasta kaikista maanosista,”pingviinejä lukuunottamatta”. Kohteen puukehikko valmistui 10 kuukaudessa. Puuta käytettiin 5 000- 6 000 kiintoa eli Kontiotuotteen kahden viikon tuotannon määrä. Hirsikilometrejä kertyi 29.

Lisää osoitteessa: http://www.esitteemme.fi/hirsikampus/MailView/

Herkullisen lounaan söimme hotelli Herkossa ,josta suuntasimme kohti Kuusamon metsiä. Kuusamon erikoispiirteitä esitteli Anne Polojärvi Kuusamon mhy:ltä. Ensimmäinen aihe oli elinkeinolähteinen, monitavoitteinen metsäsuunnittelu matkailukeskittymässä. Monitavoitteisessa suunnittelussa on mahdollisuus huomioida matkailu eri asteisena. Aukot häivytetään pirstomalla ja jättämällä jääntikaistoja. Ne korjataan, kun uusi metsä on syntynyt kunnolla. Pölkky on suurin puunostaja yli 2 milj. kuution ostoilla. Mainittakoon täydennysmitta 10cm/2,6m , mikä on tärkeä lyhyissä metsissä. Muita ostajia ovat Keitele, MetsäGroup ja StoraEnso. Aurausta käytetään paljon, sillä palteessa lämpösummaa kertyy 30% enempi.

Kuusamon ylänkö sijaitsee kauttaaltaan 200m merenpinnasta. Yli 300 metrin mennään useissa kohdissa, mistä on haittaa kasvulle ja 400 metrissä ollaan jo kituliaan puolella. 1960-luvulla Isojako lopetettiin kesken. Valtio lahjoitti maata sodassa menetetyn tilalle ja Kuusamoon peustettiin 92 000 ha yhteismetsä, mitä hoidetaan hyvin (näkyi mm. mesäteiden kunnossa).

Päivän rentoutti Tropiikki kylpyineen ja buffeteineen ,sekä ”iskujoukon ”retki Rukalle Anne Mattilan johdolla tanssahdellen.

Lauantain 23.9 meidät johdatti maatalous- ja metsätieteiden tohtori ,Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti Veli Pohjonen aluksi taianomaisiin Siltinkiharjun maisemiin. Ikipuusto on säästynyt metsäpaloilta suosaarekkeena. Vain tuuli korjaa pikkuhiljaa satoa kaatamalla muhkeita kelottuneita runkoja. Katso kuvia: Kitka wilderness

Oulun kauppahuoneiden kilpailu puusta 1800-luvun lopulla pakotti puun hankintaan vedenjakajan toiselta puolen. Niinpä Livojärven ja Kitkan väliin perustettiin 1893 ensimmäinen kolmesta Akanlahden tukinnostolaiteesta, mikä toiminta kesti aina 1960-luvulle. Metsähallitus on säästänyt kohteen, mihin tutuistumme seuraavaksi. Lisää: Kitkan vesiltä Pohjanlahden tehtaille - Metsähallituksen julkaisut

Sitten olikin tankkaamisen aika Livohka-jhl mainiolla savuporokiusauksella ja nokipannukahveilla kodassa. Loppupäivän kuljimme Naatikkavaaran, Vasaraperän ja Rukan maastoissa kuunnellen Kuusamon metsätaloudesta ja Afrikan seikkailuista metsitysprojekteissa 17 vuoden aikana.

Illalla oli jälleen Tropiikin nautinnot karaokelauluineen ja muine ruskaretkinautintoineen :) Ja tietenki ”iskujoukko” valtasi Kuusamo hotellin. Sunnuntaina lähdimme palaileen Oulua kohti poiketen Taivalkoskella kenttäradalle Säde Kangasniemen opastuksella. Rata toimi huoltoreittinä 1944 Hyrynsalmelta Taivalkosken kautta Kuusamoon. Pituudeltaan 178 kilometrin radan ankarista rakentamisvaiheista on kirjoittanut puolalainen Josef Molka teoksessaan ”Sota minun muistoissani”. Kirjaa voi ostaa mm. Jalavan kaupasta, missä joimme päätöskahvit.

Teksti ja kuvat Arto Hongisto


Kontiotuotteen toimintaa esitteli tj. Jalo Poijula




Hirsikampukselta




Kuusamon matkailun huomioimista metsätaloudessa esitteli Anne Polojärvi




dosentti Veli Pohjonen Siltinkiharjulla




Ikipuustoa Siltinkiharjulla




Kenttärataa esitteli Säde Kangasniemi