Etusivu
  Jäsenlehti
  tapahtumat ja retket
  Liity jäseneksi
  Yhteystiedot
  Linkit



OULU JUHLI 25-VUOTISTAIVALTAAN

Oulun Seudun Metsätilan Omistajat ry:n 25-vuotisjuhlia vietettiin maaliskuun loppupuoliskolla "Oulusa Ravintola Hilikusa". Ravintolan nimi on Hilikku. Oulun murteessa hilikku on rahayksikkö.

Iltapäivällä aloitettiin vuosikokouksella, jonka jälkeen jatkettiin juhlaseminaarin merkeissä ja lopuksi ennen kotimatkaa nautittiin juhlaillallinen.

Vuosikokous sujui leppoisissa merkeissä. Jäsenistö tuntui olevan tyytyväinen menneeseen vuoteen ja tämän vuoden toiminnallisiin suunnitelmiin. Henkilövalinnat suoritettiin yksimielisesti äänestyksittä. Yhdistyksemme sääntöjen mukaan puheenjohtajamme valitaan vuosittain. Vuoden 2016 yhdistystämme tomerasti luotsannut Erkki Nykänen sai yksimielisen kannatuksen jatkaa edelleen puheenjohtajana.

Juhlaseminaarin ohjelma koostui puheista, jäsentutkimuksemme tulosten julkaisemisesta, sidosryhmien tervehdyksistä, huomionosoituksista ja välipalana Kempeleen Hanuripartion duon esityksistä puheiden väliin. Juhlaseminaariin osallistui noin seitsemänkymmentä henkilöä, pääosa jäsenistöä, lisäksi joukko sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Heitä edustivat EtäMol, MTK-metsä, MetsäGroup, Metsäkeskus, Kainuun Metsätilanomistajat, Danske-pankki ja OP-ryhmä.

Juhlapuheen piti Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, emeritus Europarlamentaarikko Samuli Pohjamo. Puheen Pohjamo kiteytti teemoihin Suomi 100 juhlavuosi, Metsät hyvinvointimme peruspilari, Metsien merkitys Suomelle, Puun uusi tuleminen, Puun tulevaisuus ja EU:n metsäpolitiikka.

Suomi 100 vuotta selviytymisessä yhdeksi maailman parhaista maista, tasa-arvoisemmaksi ja vauraimmaksi kansakunnaksi voidaan puhua Suomen ihmeestä. Mutta kun katsotaan tätä päivää ja tulevaisuutta, niin miten me pärjäämme muuttuvassa maailmassa, josta ei haasteita ja uhkakuvia puutu, aprikoi Pohjamo.

Metsät ovat olleet olennainen osa Suomen historiaa ja hyvinvointiamme. Metsien varaan on hyvinvointimme rakennettu. Suomalaisten juuret ovat metsässä. Joillekin on onni kävellä metsässä, toiselle metsänhoito on harrastus, joillekin riittää polttopuiden pilkkominen ja monille metsä antaa työn ja toimeentulon. Metsistä kirjoitetaan ja metsän varaan rakennetaan tulevaisuuden suunnitelmia.

Metsien merkityksestä Suomelle Pohjamo totesi metsien ja puun olevan tärkein uusiutuva luonnonvaramme. Metsä- ja puuteollisuus on teollisuutemme peruspilari. Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on n 20 % ja se perustuu suomalaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen, kotimaiseen energiaan ja suomalaiseen työhön ja osaamiseen.

Perinteisen sellu- paperi- ja sahateollisuuden lisänä puun uusi tuleminen eri jalostusmuodoissa on tätä päivää. Esim. Oulun Arizona Chemicalin tehtailla vierailleet tietävät, että mäntyöljystä saadaan muutakin kuin mäntysuopaa. Se on mm lääkeaineiden ja terveystuotteidenraaka-aina ja kumin ja purukumin höyste. Pohjamon mukaan Äänekosken biotuotetehdas on hyvä esimerkki metsäteollisuuden uudesta noususta. Kiinalaisten tehdassuunnitelmiin Suomessa Pohjamo suhtautui hieman varauksella. Onko kiinalaisilla sellaista osaamista mitä meillä ei ole ? Jos ne toteutuvat niin hyvä.

Puun tulevaisuuteen nähden puun moninaiskäytössä ollaan vasta alkusuoralla. Uudet puuhun perustuvat innovaatiot tulevat lisäämään puun käyttöä. Biotalous, puurakentaminen, metsien virkistyskäyttö jne luovat lukemattomia mahdollisuuksia puun tulevaisuudelle.

Juuri juhliemme alla saimme lukea tavallaan EU:n metsäpolitiikkaan liittyvää muutamien LUKEN tutkijoiden negatiiviset kommentit metsiemme hakkuista ja hiilinielusta. Suomella on paljon pelissä Euroopan Unionin ilmastopoliittisessa keskustelussa. Koska EU:ssa ei juuri tunneta talousmetsien kestävää käyttöä, niin siellä metsäasiat tulevat esille useimmiten suojelun näkökulmasta, virkistysalueina ja puistoina. Taas joukko suomalaisia tutkijoita on lähtenyt tuomitsemaan Suomen metsänkäyttösuunnitelmia harhaoppisina ja myötäilemään EU:n suojeluvaatimuksia. Nyt on tärkeää lisätä oikeaa metsätietoa EU:ssa , biotalouden merkityksestä ja ennen kaikkea pitää puoliamme, meillä on vähän kavereita, lähinnä Ruotsista ja kauempaa Itävallasta. Näihin sanoihin ja juhlivan yhdistyksen onnittelusanoihin päätti Pohjamo mielenkiintoisen puheensa.


Metsäkeskus tärkeä yhteistyökumppani

Metsäkeskus Pohjois-Suomen johtaja Arto Sorri totesi juhlaesitelmässään, että metsäala ei ole auringon laskun ala. Pohjois-Pohjanmaalla Metsäkeskuksella ja Oulun Seudun Metsätilanomistajilla on erittäin läheiset ja yhteistyökykyiset suhteet. Sorri kertoi monipuolisesti siitä mitä Metsäkeskus voi tehdä sidosryhmien eteen. Metsätiedon hyödyntäminen, metsätiedon tuottamien lakien toimeenpanon tehostaminen ja monipuolisemman metsätiedon levittäminen mm metsätilanomistajille on Metsäkeskuksen yksi tärkeistä tehtävistä. Asiantuntijaosaaminen asiakkaiden käyttöön on tärkeää. Tätä Metsäkeskus puolueettomana yhteistyöhaluisena toimijana metsätilanomistajia kohtaan tekeekin. (kirjoittajan kommentti).


Jäsenkysely

Juhlavuoteen liittyen yhdistyksen hallitus halusi kartoittaa jäsenistön tuntemuksia OSMO:n toiminnasta. Kyselin teki opinnäytetyönään metsätalousinsinööriksi valmistunut Petri Korpela.

Tutkimus lähetettiin jokaiselle yhdistyksemme jäsenelle. Heti alkuun positiivinen yllätys oli suhteellisen korkea vastausprosentti verrattuna yleisesti vastavanlaisiin kyselyihin. Vastausprosentiksi tuli 43,4.

Lyhennelmänä vastauksista voi todeta, että yhdistyksemme jäsenten ikärakenne kallistuu voimakkaasti eläkeläisiin. Nuoria kaivataan mukaan. Ehkä ikärakenne kuvastaa sitäkin, että tunnesiteet nousivat päällimmäiseksi kysyttäessä metsien merkitystä. Metsien merkityksessä jäsenistölle taloudellinen tulos oli kolmantena. Yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä yhdistyksen toimintaan. Keskustelu- ja koulutustilaisuudet, sekä retket nousivat keskeiselle sijalle nykyisessä toiminnassa ja tulevaisuudessa. Viestintä ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa koettiin tärkeäksi varsinkin nuorten mukaan saamiseksi.

Teksti Timo Pietilä, kuvat Veikko Heiskari